Olla olevinaan johtaja?

|

Loman alussa kolahti: elämä on tässä ja nyt. Jouduin yllättäen muutamaksi päiväksi sairaalaan. Iltakahvilla samaan pöytään istahti Paula (keksitty nimi henkilön yksityisyyden suojaamiseksi). Hän kertoi jääneensä heinäkuun alusta eläkkeelle. Eihän siinä niin olisi pitänyt käydä: hän oli joutunut sairaalaan eläkepäiviensä ja minä kesälomani aluksi.

Kun näin Paulan puolison sairaalan käytävällä seuraavana päivänä, tajusin, että tuon perheen asiat eivät ole hyvin. Päivällisellä Paula kertoi, että hänellä oli laajalle levinnyt syöpä.

Selvisin omasta sairaalareissustani säikähdyksellä: kaikki hyvin ja rentouttava loma lomailtuna. Paulan tilanne jäi kuitenkin mietityttämään. Se teki (taas) entistä selvemmäksi sen, että elämä on tässä ja nyt. Ainakaan kaikkia haaveita ja unelmia ei kannata lykätä tulevaisuuteen. Jokainen hetki on tärkeä. Siksi olen päättänyt yrittää olla paremmin läsnä jokaisessa hetkessä.

Mitä se tarkoittaa? Monesti huomaan yrittäväni tehdä useampaa asiaa kerralla. Kotona poika tai puoliso on saattanut puhua jo tovin, kun huomaan ajatelleeni ihan muuta ja havahdun miettimään, mitähän hän on sanonut. Kun kirjoitan vaikkapa blogia, vilkuilen sähköpostejani. Palavereissa olen voinut pitää läppäriä auki ja olla olevinani läsnä.

Kuinkahan moni on olevinaan johtaja? Mikä on tärkeämpää kuin olla läsnä johtamilleen ihmisille? Se tuo tarkkuutta huomata pieniä, tärkeitä asioita. Aidosti läsnä oleva johtaja osaa kiinnittää huomiota siihen, mitä toinen ei sano ääneen ja myös hänen ilmeisiinsä ja eleisiinsä. Näistä huomioista voi olla apua siihen, ettei pienistä asioista kasva isoja ongelmia. Aidosti läsnä olevilla esimiehillä on edellytykset puuttua ja ratkaista asiat ajoissa.

Johtaminen on vaikuttamista muihin ja se edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta. Sitä ei ole ilman aitoa läsnäoloa, johon kuuluu olennaisena osana kuunteleminen. Arjessa on kuitenkin monesti vaikea keskittyä kuuntelemaan toista, kun on niin paljon tekemättömiä töitä. Keskustelulle ei yksinkertaisesti tunnu olevan aikaa. Coachingissa monen johtajan tavoitteita ovatkin kehittää kuuntelemisen taitoa ja parantaa ajankäyttöään.

Läsnäolo on johtamisen – ja kaiken vuorovaikutuksen – ydin. Se on arjen valinta siirtää excelin pyörittäminen syrjään ja keskittyä aidosti toiseen ihmiseen. Läsnä oleva esimies on henkilöstönsä saatavilla: valmiina auttamaan ja tukemaan heitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on keskeisintä johtamisessa.

Läsnäolon ja hetkessä elämisen tavoite ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö eilisen töppäyksillä ja huomisen huolilla olisi mitään väliä. Eilisestä pitää ottaa oppia ja huomista suunnitella. Parempi läsnäolo on sitä, että teimmepä mitä tahansa, keskitymme tuohon hetkeen. Joskus se on sitä, että käy läpi sitä, mitä voisi tehdä seuraavalla kerralla paremmin tai tulevaisuuden tavoitteiden asettamista.

Juuri tämä hetki on tärkeä. Olenko aidosti läsnä, keskittyneenä yhteen asiaan? Paradoksi, mutta luulen, että elämä on täydempää, kun opin elämään entistä paremmin tässä ja nyt.