(julkaistu Sanomalehti Kalevan yläkerrassa 13.8.2015)
”Me puhumme asioista muutenkin, ei siihen mitään kehityskeskustelua tarvita”, on tuttu kommentti. Toiset puolestaan pitävät näitä keskusteluja tärkeänä henkilöstöjohtamisen välineenä.
Kehityskeskustelut nousivat puheenaiheeksi, kun kansainvälinen konsulttijätti Accenture ilmoitti luopuvansa vuosittaisesta kehityskeskustelusta. Onko kyseinen yritys uudistamassa kehityskeskustelukäytäntöään vai ovatko nuo keskustelut sittenkin yleisemminkin hömppää?
Parikymmentä vuotta sitten kehitetyn mallin toimivuutta on hyvä pysähtyä arvioimaan. Nopeatempoisessa työelämässä vuoden alussa asetettujen tavoitteiden arvioiminen vasta seuraavana vuonna ei ehkä riitä. Johtamiskäytäntöjen pitää seurata työelämän muutoksia. Niiden pitää olla myös tehokkaita. Monissa organisaatioissa käytetään vuoden lopussa pakon edessä paljon aikaa kehityskeskusteluihin. Jos niistä ei saada erityisempää hyötyä, niistä luopuminen voi olla taloudellisesti houkuttelevaa.
Työyhteisössä tarvitaan monenlaista keskustelua. Kehityskeskustelujen vahvuus on siinä, että ne ovat ennalta sovittuja keskusteluja, joihin sekä esimies että työntekijä valmistautuvat. Ne ovat pysähtymisen paikkoja hektisessä arjessa. Kehityskeskustelun tarkoitus on selkiyttää työn tavoitteet, arvioida tuloksia, tukea keskustelijoiden ja organisaation kehittymistä ja parantaa vuorovaikutusta. Hyvän keskusteluprosessin jälkeen työyhteisön jokainen jäsen tietää oman tehtävänsä organisaation tavoitteiden toteuttamisessa. Kehityskeskustelu on hyvä hetki puhua kaikista työntekoon, jaksamiseen ja muutoksiin liittyvistä asioista.
Kehityskeskustelukäytäntö varmistaa sen, että kaikki esimiehet käyvät perusteellisen keskustelun jokaisen työntekijän kanssa ainakin tiettyinä aikoina. Ne poikkeavat muusta työyhteisöviestinnästä myös siinä, että ne käydään tietyn rungon pohjalta. Vaikka arjessa usein nojataan liikaa keskustelun tueksi laadittuun lomakkeeseen, se puoltaa paikkaansa. Lomake auttaa keskustelijoita valmistautumaan ja siten hyödyntämään keskustelulle varatun ajan mahdollisimman tehokkaasti. Sillä on sijansa myös muistinvirkistäjänä, jotta keskustelussa sovittuihin asioihin muistetaan palata myös keskustelujen välissä.
Jos kehityskeskustelu saa huonon vastakaiun, siihen kuuluvia käytäntöjä pitää kehittää. Joissakin organisaatioissa on lähdetty liikkeelle nimeämällä keskustelut uudelleen ja siirtämällä niiden painopistettä menneestä tulevaan. Kehityskeskustelut ovat tärkeä ihmisten johtamisen työkalu. Jos niistä luovutaan, tilalle pitäisi tulla jotakin muuta varmistamaan säännöllinen esimiehen ja työntekijän välinen kehitystä edistävä keskustelu.
Tehtaan ja asiantuntijaorganisaation parhaat kehityskeskustelukäytännöt eivät välttämättä ole samanlaiset. Vaikka vuosittaiset kehityskeskustelut eivät enää olekaan toimiva käytäntö projektien mukaan organisoituvassa Accenturessa, ne voivat olla sitä edelleenkin hierarkkisessa ja suhteellisen pitkällä tilauskannalla toimivassa tehtaassa. Oman organisaation erityispiirteet ja kulttuuri kannattaa huomioida kehityskeskustelukäytäntöjä kehitettäessä.
Kehityskeskustelu ei korvaa päivittäistä työyhteisöviestintää. Eikä päivittäinen viestintä korvaa kehityskeskustelua. Moni työntekijä toivoo huomattavasti nykyistä enemmän vuorovaikutusta esimiehensä kanssa. On selvä, ettei esimerkiksi palaute kerran vuodessa riitä, vaan sen tulee olla jatkuvaa ja oikea-aikaista. Hyvä kehityskeskustelu ja päivittäinen vuorovaikutus täydentävät toisiaan.
Monissa organisaatiossa on ruvettu käymään myös ryhmäkehityskeskusteluja. Ne eivät poista yksilöllisen keskustelun tarvetta, vaan täydentävät niitä. Ryhmäkehityskeskustelu mahdollistaa yhteisen keskustelun esimerkiksi tiimin tehtävistä ja sen toimivuudesta.
Jatkuvat muutokset ovat tämän päivän työelämän arkea. Kehityskeskustelujen avulla voi kehittää oman organisaation toimintaa työyhteisön jokaisen jäsenen kanssa. Voisiko organisaatiosi hyödyntää kehityskeskusteluja antamalla niissä työstettäväksi tulossa olevaan muutokseen liittyviä asioita ja hyödyntää niistä saatua tietoa muutosten suunnittelussa?
Kehityskeskustelu on kuuntelemista ja puhumista. Hyvässä kehityskeskustelussa molemminpuolinen ymmärrys syvenee ja jokainen voi kokea vaikuttaneensa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Moni organisaatio voi vielä kehittyä siinä, että esimies ja työntekijä kuuntelevat ja kuulevat toisiaan ja osaavat kehittää asioita yhteisen keskustelun pohjalta. Ajatuksia kehittämiseen kannattaa – ja pitää – kysyä kaikilta työntekijöiltä. Mitäpä, jos kehityskeskustelun tärkein kysymys olisi Mitä sinä ajattelet?