Toimivan johtoryhmätyöskentelyn neljä pointtia
Siitä, että istutetaan muutama osaava johtaja saman pöydän ääreen, ei vielä muodostu toimiva johtoryhmä.
Mikä on keskeistä, kun ryhmä johtajia haluaa kehittyä toimivaksi johtoryhmäksi?
Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti näihin neljään asiaan:
- haavoittuvan luottamuksen vahvistamiseen
- hyvään vuorovaikutukseen
- sitoutumiseen ja
- vastuullisuuteen.
1. Luottamus
”Totta kai me luotamme toisiimme johtoryhmässä”, sanoi toimitusjohtaja.
Luottamus sanana ymmärretään monella tavalla. Haavoittuva luottamus tarkoittaa aitoutta ja sitä, että uskaltaa kertoa muille myös omista epäonnistumisista, heikkouksista ja peloista. Se on luottamusta siihen, että kollega haluaa vilpittömästi auttaa ja että yhteinen etu on kaikille tärkeintä.
Uskallatko kertoa asiat johtoryhmässä niin kuin ne todellisuudessa ovat? Vai kaunisteletko niitä?
Yrityksen etu vaatii, että johtoryhmässä ollaan avoimia ja kerrotaan asiat kaunistelematta ja raadollisen rehellisesti. Johtoryhmän tehtävä on huolehtia yrityksen menestymisestä. Siksi asioihin on paneuduttava yhdessä heti, kun havaitaan, että kaikki ei ole etenemässä suunnitellusti.
Luottamus ei synny itsestään. Se vaatii toisiin tutustumista, aikaa ja monia yhteisiä keskusteluja. Johtoryhmäläisten on hyvä viettää riittävästi aikaa toistensa kanssa, jotta haavoittuva luottamus voi syntyä.
2. Vuorovaikutus
Hyvä vuorovaikutus johtoryhmässä on tärkeää. Kun luottamus on kunnossa, vaikeista asioista on helpompi puhua.
Toimivassa johtoryhmässä keskustellaan vilkkaasti, uskalletaan olla eri mieltä ja tehdään hyviä päätöksiä. Kaikkien mielipiteitä kuunnellaan ja toisten osaamista ja työpanosta arvostetaan.
Hyvä vuorovaikutus energisoi ja edesauttaa hyvien päätösten tekemistä.
Johtoryhmän työskentelylle on hyötyä, kun mukana on erilaisia ihmisiä. Jos asioista ajatellaan saman tyylisesti ja niistä ollaan samaa mieltä, monet tärkeät näkökulmat voivat jäädä huomioimatta. Erilaisista ihmisistä koostuvan, toisiinsa luottavan johtoryhmän jäsenet tuovat keskusteluun erilaisia näkökulmia ja puhuvat rakentavasti hankalista asioista.
Kun vuorovaikutus on kunnossa, omaan vastuualueeseen liittyvät kollegan kysymykset tai vinkit eivät tunnu kiusallisilta.
3. Sitoutuminen
Kokouksessa sovittiin – ja silti arjessa toimittiin toisin.
Jos asioista ei keskustella avoimesti, on todennäköistä, että ryhmä ei sitoudu tehtyihin päätöksiin. Sen sijaan, kun kaikki haluavat ja uskaltavat kertoa myös erilaiset näkökulmansa käsiteltävänä olevaan asiaan, alunperin omasta näkemyksestä poikkeavan päätöksen voi ymmärtää ja hyväksyä.
Sitoutumista voi varmistaa välttämällä olettamuksia ja epäselvyyksiä. On tärkeä, että keskustelun päätteeksi tehty päätös kerrataan ja varmistetaan, että kaikilla on yhteinen ymmärrys päätöksestä.
Tällaisen kokouksen jälkeen johtoryhmäläiset eivät arvostele yhdessä tehtyjä päätöksiä käytävillä tai kahvihuoneissa.
4. Vastuullisuus
Johtoryhmään kuuluvat ovat vastuussa toisilleen tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Vastuullisuus on sitä, että kollegan alisuoriutumiseen tai ei-toivottuun käytökseen puututaan. Erinomaisesti toimivassa johtoryhmässä ihmiset kannustavat toisiaan mahdollisimman hyviin suorituksiin.
Milloin viimeksi sait kollegaltasi palautetta? Tai annoit sitä itse?
Usein ajatellaan, että paras palaute on positiivista. Rakentavasti annettu korjaava palaute voi olla kuitenkin saajalleen jopa positiivista palautetta arvokkaampaa.
Kieltämättä se, että puuttuu toisen käytökseen, voi tuntua hankalalta ja synnyttää kiusallisen tilanteen. Siksi sen niin helposti jättää tekemättä.
Rakentava palaute auttaa kollegaa kehittymään. Jos johtoryhmän jäsenet eivät tarvittaessa puutu toistensa huonoon suoritukseen, siitä kärsii paitsi johtoryhmä myös koko organisaatio.
Jokaisen johtoryhmäläisen vastuulla on huolehtia omalla toiminnallaan siitä, että luottamus, vuorovaikutus, sitoutuminen ja vastuullisuus kehittyvät. Toimiva johtoryhmä rakennetaan yhdessä.