SOMEMPI TYÖELÄMÄ

Ennen rekrytoinneissa käytettiin lehti-ilmoituksia, nykyään monista avoimista työpaikoista ilmoitetaan vain sosiaalisessa mediassa. Vastaus erilaisiin työelämän arkeen liittyviin asioihin löytyy näppärästi verkosta ja sitä kautta voi jakaa omia ajatuksia, päästä yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa ja oppia uutta. Moni tietää netin kautta myös työkavereistaan, esimiehestäänkin, aiempaa enemmän. Sosiaalinen media, some, on muuttanut melkoisesti työelämää.

Some-kanavien, esimerkiksi Facebookin, Twitterin, LinkedInnin tai Instagrammin käyttäminen vaatii uudenlaista aktiivisuutta ja osaamista. Jos niitä käyttää rekrytoinnissa, pitää jo hakuvaiheessa olla valmis vastaamaan siellä esitettyihin kysymyksiin.

Uuden henkilön palkkaaminen on iso päätös ja siksi hakijasta olisi kiva tietää mahdollisimman paljon. Netistä voisi löytyä lisätietoja. Mutta voiko työnantaja hyödyntää somea?

Paras tapa työnhakijan tietojenkeräämiseen on edelleenkin se, että kysyy niitä hakijalta itseltään. Jos tietoja kuitenkin halutaan hankkia myös somesta, yksityisyyden suojasta työelämässä säädetyn lain mukaan työnhakijalta pitää pyytää tähän suostumus. Sen hankkiminen kannattaa siksikin, koska somesta löytyvä tieto voi olla väärää. On sekä työnantajan että työntekijän etu, että rekrytointipäätös perustuu oikeisiin tietoihin.

Työntekijällä on tiettyjä lojaliteettivelvollisuuksia työnantajaa kohtaan. Kaikkea sellaista toimintaa, joka voisi vahingoittaa työnantajaa, pitää välttää. Se ulottuu myös someen ja vapaa-aikaan: työntekijältä voidaan edellyttää tietynlaista käytöstä – tai vähintäänkin pidättäytymistä tietynlaisesta käyttäytymisestä. Sosiaalinen media ei ole oikea paikka purnata työasioista ja työnantajan julkinen arvostelu voi olla myös lojaliteettivelvoitteen vastaista. Omasta työpaikastaan ylpeä sosiaalisen median käyttäjä sen sijaan viestii parhaimmillaan organisaationsa kiinnostavuutta myös ulkopuolisille.

Hyviä some-taitoja tarvitaan ainakin henkilöstötoiminnossa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Myös monissa muissa tehtävissä some-osaamisesta on hyötyä. Sen avulla voi nopeasti parantaa omaa tietämystä ja osaamista.

Moni on miettinyt, pitäisikö pyytää tai hyväksyä esimies Facebook-kaveriksi. Somen käyttöä helpottaa, kun on miettinyt linjaukset etukäteen. Jos Facebook on kanava yhteydenpitoon vain sukulaisten kanssa, esimiehen some-kutsu on helppo jättää hyväksymättä.

Sosiaalisen median käytöstä työajalla joudutaan silloin tällöin keskustelemaan. Täyskiellon ja sosiaalisen median käytön täyden vapauden välillä on monia vaihtoehtoja. Kun ohjeita ja toimintamalleja mietitään, kannattanee huomioida ainakin organisaation tuottavuuteen, työpaikan viihtyvyyteen, tietoturvaan, maineeseen ja yrityskulttuuriin liittyvät näkökulmat. Selkeät – ja mielellään yhdessä mietityt – pelisäännöt ennaltaehkäisevät turhia erimielisyyksiä ja toisaalta mahdollistavat sosiaalisen median tehokkaan hyödyntämisen työelämän arjessa.